Espoo tehostaa taistelua luonnon monimuotoisuutta uhkaavia vieraslajeja vastaan!

Espoo tehostaa taistelua luonnon monimuotoisuutta uhkaavia vieraslajeja vastaan!

Viranomaiset kannustavat asukkaita tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja Suomen luonnon suojelemiseksi.

Arctic Observer

ESPOO – Espoon kaupunki on tehostanut toimiaan useiden haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Lajit leviävät teiden varsille, puistoihin, metsiin ja luonnonalueille sekä muodostavat kasvavan uhan Suomen alkuperäiselle luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Kaupungin ohjeistuksen mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää neljään vieraslajiin: aasialaisiin tattariin, jättipalsamiin, pohjoisamerikkalaisiin piiskuihin ja komealupiiniin. Nämä kasvit on joko säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi tai ne kuuluvat Euroopan unionin säätelemiin haitallisiin vieraslajeihin niiden aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi.

Nopeasti leviävät uhkaajat

Yksi haastavimmista vieraslajeista on aasialainen tatar, johon kuuluvat japanintatar, sahalinintatar ja niiden risteymä, tarhatatar. Nopeakasvuiset kasvit voivat kasvaa jopa viiden metrin korkuisiksi yhden kesän aikana. Ne leviävät tehokkaasti maanalaisen juurakkonsa avulla ja muodostavat tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat alkuperäisen kasvillisuuden ja estävät jopa puuvartisten kasvien siementen itämisen.

Huolta aiheuttaa myös jättipalsami, joka on koko Euroopan unionissa haitalliseksi säädetty vieraslaji. Vaikka kasvi tunnetaan näyttävistä vaaleanpunaisista kukistaan, se muodostaa laajoja kasvustoja, syrjäyttää alkuperäisiä kasvilajeja ja houkuttelee pölyttäjiä pois luonnonvaraisilta kasveilta. Sen heikko juuristo sitoo maaperää huonosti, minkä vuoksi jättipalsamin valtaamat jokirannat ovat alttiimpia eroosiolle.

Alkuperäiset kasvilajit väistyvät

Raportissa nostetaan esiin myös pohjoisamerikkalaiset piiskut, jotka leviävät sekä siementen että juurenpalasten avulla. Ne valtaavat nopeasti niittyjä, tienvarsia ja muita avoimia elinympäristöjä syrjäyttäen alkuperäisiä niittykasveja ja heikentäen luonnon monimuotoisuutta.

Myös komealupiini leviää tehokkaasti. Vaikka sen siniset, violetit, vaaleanpunaiset ja valkoiset kukat tekevät siitä näyttävän koristekasvin, se sitoo ilmakehän typpeä ja muuttaa kasvupaikkansa ravinneolosuhteita. Tämä syrjäyttää niukkaravinteisiin oloihin sopeutuneita kasveja sekä niistä riippuvaisia hyönteisiä. Lisäksi komealupiini kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa.

Torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä

Haitallisten vieraslajien poistaminen ei onnistu yhdellä toimenpiteellä.

Espoon kaupungin suositusten mukaan kasveja torjutaan toistuvalla niitolla, kaivamalla ne juurineen ylös sekä joissakin tapauksissa peittämällä kasvusto useiksi vuosiksi katekankaalla. Aasialaisten tattarien torjunnassa voidaan käyttää myös kemiallista käsittelyä levittämällä torjunta-ainetta katkaistuihin varsiin ja uusiin lehtiin. Kasvijätteiden asianmukainen hävittäminen on tärkeää, sillä väärin käsiteltyinä ne voivat levittää vieraslajeja entisestään.

Yhteinen vastuu luonnosta

Espoon kaupunki torjuu vieraslajeja muun muassa tienvarsien niitoilla, luonnonalueiden hoidolla ja kartoittamalla uusia esiintymisalueita. Erityisesti jättipalsamin torjunnassa hyödynnetään myös talkootyötä, jotta lajin leviäminen arvokkaille luontokohteille ja metsäalueille voidaan estää.

Ympäristöasiantuntijoiden mukaan kansalaisten tietoisuus on yksi tärkeimmistä keinoista estää haitallisten vieraslajien leviämistä. Asukkaita kannustetaan tunnistamaan nämä kasvit, poistamaan ne turvallisesti ja ilmoittamaan uusista esiintymistä viranomaisille.

Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä niin viranomaisilta kuin kansalaisiltakin. Vieraslajien torjunta on tärkeä osa tätä työtä ja auttaa turvaamaan arvokkaat luontoympäristöt myös tuleville sukupolville.